lauantai 11. syyskuuta 2010

Minä painauduin häntä vasten kuin sadussa. Sellaisessa sadussa, jossa ihmisiä on pakattu auton takakonttiin, ja heitä kuljetetaan kauas pois tästä valtakunnasta. Varmaan Venäjälle.
Auto pomppii eteenpäin epätasaisella tiellä, hän tuoksuu kaljalta ja tupakansavulta ja märiltä kengiltä, takakontin ikkunasta näkyy vain valaistu tie ja katulamppuja, muuten sitä värittää ohut sumukalvo. Kauas jää kaupunki, kauas muiden autojen ajovalot, kauas turvallinen Helsinki huutavine juoppoineen ja villeine bileineen, edessä häämöttää vain kilometrikaupalla tyhjyyttä ja kaasujalkaa kutkuttavia pitkiä suoria.
Etupenkin tyttö kääntää musiikkia suuremmalle.

1 kommentti:

My rhyme ain't good just yet,
My brain and tongue just met,
And they aint friends, so far,
My words don't travel far,
They tangle in my hair,
And tend to go nowhere,
They grow right back inside